Hyvää tieteellistä käytäntöä ei noudateta Suomessa

Tässä on lähettämäni lausuntopyyntö ilman liitteitä.

Lausuntopyyntö

Liitteet:
1. Päätös, saapunut 11.6.2017
2. HTK-loukkausepäilyilmoitus, lähetetty 26.6.2017
3. Epämuodollinen valitus, lähetetty 13.6.2017
4. "Laadun metafysiikka, teknologia ja ihmistieteet", julkaistu niin & näin -lehdessä 2/97
5. Käsikirjoitus "Laadun metafysiikan kehittämisestä" (muunnettuna PDF-muotoon alkuperäisestä doc-muodosta), lähetetty 22.4.2017
6. Liitteen 5 liite (muunnettuna PDF-muotoon alkuperäisestä doc-muodosta), lähetetty 22.4.2017

Pyydän tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta lausuntoa niin & näin -lehden päätoimittajan päätöksestä, jonka hän on tehnyt myös toimituksen puolesta, ja johon olen tyytymätön. Päätös (liite 1) jättää käsikirjoitukseni ilman vertaisarviointia epäasiallisesti vaikeuttaa työtäni tutkijana. Toimituksen päätös viivyttää työtäni estämällä käsikirjoitustani koskevan referee-toiminnan. Päätös on epäasiallinen, sillä päätöksen perusteet eivät ole totta.

Päätoimittaja ei ole vastannut yhteydenottopyyntööni (liite 2), jossa esitän epäilyni HTK-loukkauksesta. Ennen tätä yhteydenottopyyntöä lähetin epämuodollisen valituksen (liite 3) jossa perustelen, miksi olen tyytymätön päätökseen, tavalla, joka ei ole identtinen liitteessä 2 käyttämäni tavan kanssa. Tähänkään viestiin ei vastattu.

Seuraavista kysymyksistä käy ilmi, miksi on vastuuton menettely olla lähettämättä käsikirjoitustani vertaisarviointiin. Pyydän tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausuntoa jokaiseen kysymykseen. Joissakin kysymyksissä esiintyy sama tekstinpätkä siitä syystä että jokainen kysymys on kirjoitettu niin ettei muiden kysymysten lukemisen pitäisi olla välttämätöntä yksittäisen kysymyksen merkityksen ymmärtämiseksi.

Kysymys K1. Numerossa 2/97 niin & näin on julkaissut Laadun metafysiikkaa koskevan artikkelin (liite 4). Näin ollen Laadun metafysiikka ylitti niin & näin -lehden julkaisukynnyksen vuonna 1997. Sen jälkeen Laadun metafysiikasta on kuitenkin julkaistu useita teoksia, jotka ovat siinä mielessä merkittäviä että viittaan niihin käsikirjoitukseni (liite 5) lähdeviitteissä 7, 8, 11, 37 ja 41. Laadun metafysiikan kehittäjä Robert Pirsig kuoli vuonna 2017. Filosofin kuolema luo tarpeen arvioida hänen työtään. Nämä seikat erityisesti huomioiden, onko totta ettei Laadun metafysiikka ylitä niin & näin -lehden julkaisukynnystä kuten päätöksessä (liite 1) päätetään? Miksi tai miksi ei?

Olen tyytymätön päätökseen siitä syystä että 2/97 julkaistu artikkeli on sisällöltään vähemmän merkittävä ja sen uutisarvo on vähäisempi myös julkaisuajankohdan vuoksi, vaikka niin & näin -lehden toimituksen päätöksestä loogisesti seuraa, että käsikirjoitukseni vertaisarviointi olisi ollut vähemmän aiheellista kuin tuon artikkelin julkaisu. Tiedossani ei ole mitään syytä, miksi käsikirjoitukseni vertaisarviointi olisi vähemmän aiheellista kuin tuo.

Kysymys K2. Päätoimittajan päätöksessä (liite 1) lukee, ettei Pirsigin metafysiikan valitseminen perinpohjaisen kritiikin ja muokkaamisen kohteeksi tule riittävästi perusteltua artikkelissa. Niin & näin on kuitenkin julkaissut Pirsigin metafysiikasta aiemmin (liite 4). Puuttuivatko tämänkin artikkelin julkaisulta riittävät perusteet? Miksi tai miksi ei?

Olen tyytymätön päätökseen siksi että jos Pirsigin metafysiikasta on ylipäätään perusteltua julkaista artikkeli, sitä pitäisi olla perusteltua myös kritisoida ja muokata.

Kysymys K3. Pirsig nimitettiin kunniatohtoriksi vuonna 2012. Miksi niin & näin -lehden päätoimittaja esittää (liite 1) Pirsigin kunniatohtoriksi nimeämisen pääasialliseksi perusteeksi Laadun metafysiikan perinpohjaiselle kritisoimiselle ja muokkaamiselle käsikirjoituksessa (liite 5), vaikka niin & näin on julkaissut artikkelin Pirsigin filosofiasta (liite 4) ennen vuotta 2012?

Olen tyytymätön päätökseen siksi että pääasiallinen perusteeni Laadun metafysiikan perinpohjaiselle kritisoimiselle ja muokkaamiselle on se että halusin kehittää paremman metafysiikan. Katsoin saaneeni rationaalisen syyn uskoa onnistuneeni paremman metafysiikan kehittämisessä yhdistettyäni Laadun metafysiikan analyyttiseen psykologiaan, transaktioanalyysiin, Gödelin epätäydellisyysteoreemoihin sekä Tarskin määrittelemättömyyslauseeseen, kehitettyäni Laadun metafysiikan pohjalta tekoälyn suunnittelumallin ja varmistettuani ohjelmoimalla että kyseinen malli on toteuttamiskelpoinen.

Pirsigin kunniatohtorin arvonimi on minulle arvokas keinona osoittaa tutkimukseni olevan vertaisarvioinnin arvoista, mutta muuten se on täysin epäolennainen itseni ja käsikirjoitukseni kannalta. Arvelin, että Pirsig olisi ehkä voinut saada kunniatohtorin arvonimen siitä syystä että tätä titteliä käytettäisiin tällaiseen tarkoitukseen. Jos se ei kuitenkaan toimi kyseiseen tarkoitukseen se ei merkitse minulle mitään muuta olennaista.

Olen tyytymätön siihen että päätöksessä päätoimittaja väittää Pirsigin kunniatohtorin arvonimen olevan pääasiallinen perusteeni Laadun metafysiikan perinpohjaiselle kritisoimiselle ja muokkaamiselle, vaikkei se ole. Minun pitäisi kuitenkin julkaista yli sadan tuhannen merkin verran vertaisarvioituja artikkeleita ennen kuin voisin osoittaa, miten metafysiikkani liittyy analyyttiseen psykologiaan sekä transaktioanalyysiin. niin & näin -lehti on asettanut artikkelin enimmäispituudeksi 40 000 merkkiä, joten aikomukseni oli julkaista useita artikkeleja niin että myöhemmät artikkelit viittaavat edeltäjiinsä. Onnistun käsikirjoituksessani kuitenkin selittämään jo, miten Laadun metafysiikka liittyy Gödelin epätäydellisyysteoreemoihin ja Tarskin määrittelemättömyyslauseeseen. Myös tekoälyn suunnittelumalli kuvaillaan artikkelissa niin täsmällisesti että ulkopuolinen arvioija voisi ohjelmoimalla varmistaa mallin toteuttamiskelpoisuuden, kuten olen itse jo tehnyt.

Kysymys K4. Käsikirjoituksessa (liite 5) esitetään arvon kertymismalli, joka on muodostettu olettamalla Pirsigin metafysiikka normatiiviseksi tosiasiaksi ja keräämällä tätä postuloitua aksioomaa tukevaa perusteltua empiiristä todistusaineistoa sekä sen kanssa yhteensopivia formaaleja tai formalisoitavissa olevia loogis-matemaattisia muotoja pyrkimyksenä yhdistää Pirsigin kahdessa pääteoksessaan esittämät kaksi eri metafysiikkaa loogis-matemaattisesti elegantilla tai kombinatorisesti optimaalisella tavalla niin että lopputuloksena olisi yksi analyyttisesti määritelty metafysiikka, jossa Pirsigin metafysiikan eksplisiittistä kritisointia esiintyisi mahdollisimman vähän. Millä tavalla tämä on "lähinnä aasinsilta", kuten päätoimittaja kirjoittaa päätöksessä (liite 1)?

Olen tyytymätön päätökseen, sillä päätoimittaja kuvailee niin totuuden vastaisella sekä vähättelevällä tavalla käyttämääni menetelmää ettei tämä vaikuta menetelmältä ensinkään.

Kysymys K5. Käsikirjoituksen (liite 5) lähdeviite 35 viittaa niin & näin -lehden julkaisemaan artikkeliin Laadun metafysiikasta (liite 4). Päätoimittaja esittää päätöksessään (liite 1), että "tieteelliseltä artikkelilta vaadittaisiin Pirsig-silloituksen sijaan vahvempaa kytköstä laajemmin aihepiiristä käytyyn tieteelliseen keskusteluun". Olen kuitenkin esittänyt käsikirjoituksessa kaiken relevantin tieteellisen materiaalin, johon olen perehtynyt ja joka artikkeliin mahtuu niin & näin -lehden asettamasta artikkelin merkkimäärän ylärajasta johtuen. Tämä määrä tietoa riitti minulle käsikirjoitukseni kirjoittamiseen. Miksei sama määrä tietoa riitä niin & näin -lehdelle, ja pitäisikö sen riittää?

Kysymys K5.1. Puuttuuko käsikirjoituksesta nimenomaan jokin tietty tieto? Jos puuttuu, mikä tai mitkä?

Kysymys K5.2. Puuttuuko käsikirjoituksesta tietoa tai näkökulma, joka kuuluu nimenomaan tiettyyn aihepiiriin tai tieteenhaaraan? Jos puuttuu, mikä tai mitkä?

Kysymys K5.3. Jos kysymykseen K5.1 tai K5.2 voidaan esittää myöntävä vastaus, mitä artikkelista pitäisi poistaa jottei tämä puuttuva ja tärkeämmäksi katsottu sisältö saisi käsikirjoitusta liiallisesti ylittämään niin & näin -lehden asettamaa 40 000 merkin enimmäispituutta artikkelille?

Olen tyytymätön päätökseen, sillä tiedossani ei ole yhtäkään tieteellistä teosta, johon minun olisi pitänyt viitata. Käsikirjoitukseen ei sitä paitsi olisi voinut mahduttaa enempää sisältöä paitsi normaalina osana käsikirjoituksen artikkeliksi toimittamisen prosessia. Nyt on aivan kuin niin & näin pyrkisi teettämään tämän työn tutkimuseettisellä neuvottelukunnalla, vaikka ymmärtääkseni sen pitäisi tehdä kyseinen työ itse.

Kysymys K6. Päätoimittaja esittää päätöksessään (liite 1), että "tieteelliseltä artikkelilta vaadittaisiin Pirsig-silloituksen sijaan vahvempaa kytköstä laajemmin aihepiiristä käytyyn tieteelliseen keskusteluun". Asia kuitenkin on niin, että käsikirjoituksessa (liite 5) esitetään arvon kertymismalli, joka on muodostettu olettamalla Pirsigin metafysiikka normatiiviseksi tosiasiaksi ja keräämällä tätä postuloitua aksioomaa tukevaa perusteltua empiiristä todistusaineistoa sekä sen kanssa yhteensopivia formaaleja tai formalisoitavissa olevia loogis-matemaattisia muotoja pyrkimyksenä yhdistää Pirsigin kahdessa pääteoksessaan esittämät kaksi eri metafysiikkaa loogis-matemaattisesti elegantilla kombinatorisesti optimaalisella tavalla niin että lopputuloksena olisi yksi analyyttisesti määritelty metafysiikka, jossa Pirsigin metafysiikan eksplisiittistä kritisointia esiintyisi mahdollisimman vähän. Sanavalinta "Pirsig-silloitus" antaa sellaisen vaikutelman että sekä arvon kertymismalli että Pirsigin metafysiikka olisivat olleet olemassa jo ennen kuin ne "silloitettiin" toisiinsa, mikä edeltävässä virkkeessä todettiin epätodeksi väittämäksi siitä syystä ettei arvon kertymismalli ollut olemassa ennen niin kutsuttua "silloitusta". Huomioiden edellä mainitut seikat, onko totta että käsikirjoituksessa tapahtuu Pirsig-silloitus, ja jos on, mikä on Pirsig-silloitus?

Olen tyytymätön päätökseen, sillä "Pirsig-silloitukseen" viittaaminen antaa ymmärtää että metafysiikkani oli olemassa ennen kuin se liittyi olennaisella tavalla Pirsigin metafysiikkaan, vaikkei se ollut olemassa.

Kysymys K7. Päätoimittaja toteaa päätöksessään (liite 1), että "käsikirjoituksessa ei riittävästi perustella, miksi nimenomaan Pirsigin ongelmalliseksi osoitettua rakennelmaa tulisi rukata kirjoittajan omalla kehitelmällä". Analyyttisesti määritelty metafysiikka, johon päätoimittaja viittaa "kirjoittajan omalla kehitelmällä", on kuitenkin muodostettu olettamalla Pirsigin metafysiikka normatiiviseksi tosiasiaksi ja keräämällä tätä postuloitua aksioomaa tukevaa perusteltua empiiristä todistusaineistoa sekä sen kanssa yhteensopivia formaaleja tai formalisoitavissa olevia loogis-matemaattisia muotoja pyrkimyksenä yhdistää Pirsigin kahdessa pääteoksessaan esittämät kaksi eri metafysiikkaa loogis-matemaattisesti elegantilla tai kombinatorisesti optimaalisella tavalla niin että lopputuloksena olisi yksi analyyttisesti määritelty metafysiikka, jossa Pirsigin metafysiikan eksplisiittistä kritisointia esiintyisi mahdollisimman vähän. Kenen muun nimenomaisen filosofin metafysiikasta olisi tällä menetelmällä voitu muodostaa metafysiikka, joka on ekvivalentti käsikirjoituksessa (liite 5) esitetyn metafysiikan kanssa? Kaikkien tällaisten filosofien suhteen, kuinka ekvivalentin metafysiikan muodostaminen olisi tarkalleen ottaen tapahtunut kunkin filosofin filosofian kohdalla, olisiko teorian muodostamisen prosessi ollut vähintään yhtä rationaalinen ja olisiko filosofin alkuperäistä metafysiikkaa kritisoitu korkeintaan yhtä paljon?

Olen tyytymätön päätökseen, sillä yksinkertaisesti lukemalla käsikirjoitukseni pitäisi ymmärtää että siinä kuvaillaan täsmälleen miten tekoälyn suunnittelumalli toimii vaikkei toimintatavan täsmällinen muoto ensimmäisillä lukukerroilla hahmottuisikaan. Juuri tällaisen materiaalin huolellista lukemista varten vertaisarvioijat ovat.

Kysymys K9. Päätoimittajan päätöksestä (liite 1) käy ilmi ettei niin & näin -lehden toimitus ole ymmärtänyt tapaa, jolla käsikirjoituksessa (liite 5) esitetty metafysiikka on muodostettu. Kyseinen metafysiikka on muodostettu olettamalla Pirsigin metafysiikka normatiiviseksi tosiasiaksi ja keräämällä tätä postuloitua aksioomaa tukevaa perusteltua empiiristä todistusaineistoa sekä sen kanssa yhteensopivia formaaleja tai formalisoitavissa olevia loogis-matemaattisia muotoja pyrkimyksenä yhdistää Pirsigin kahdessa pääteoksessaan esittämät kaksi eri metafysiikkaa loogis-matemaattisesti elegantilla tai kombinatorisesti optimaalisella tavalla niin että lopputuloksena olisi yksi analyyttisesti määritelty metafysiikka, jossa Pirsigin metafysiikan eksplisiittistä kritisointia esiintyisi mahdollisimman vähän. Olisiko edellinen virke tai edellistä virkettä muistuttava virke pitänyt kirjoittaa käsikirjoitukseen? Jos muistuttava virke, millainen virke tarkalleen ottaen?

Kysymys K9.1. Olisiko niin & näin -lehden toimitus voinut päätellä käsikirjoituksesta, että siinä esitetty metafysiikka on muodostettu kysymyksessä K9 kuvatulla tavalla? Jos olisi, miksi niin & näin -lehden toimitus katsoo käsikirjoituksessa olevan metafysiikan olevan muodostettu jollakin toisella tarkemmin määrittelemättömällä tavalla? Jos ei olisi, miten käsikirjoituksessa olisi pitänyt luonnehtia tapaa, jolla teoria on muodostettu?

Olen tyytymätön päätökseen, sillä en ymmärrä miten toimitus olisi voinut saada väärän kuvan tavasta, jolla käsikirjoituksessa esitetty metafysiikka on muodostettu.

Kysymys K10. Jos esiselvitys HTK-loukkauksesta päätetään aloittaa, päätoimittajan tulee ilmoittaa siitä viipymättä epäilijälle ja tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle. Päätoimittaja ei kuitenkaan ole ilmoittanut asiasta minulle. Onko niin & näin -lehden päätoimittaja viipymättä ilmoittanut tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle esiselvityksen käynnistämisestä?

Olen tyytymätön siihen esiselvityksessä noudatettuun menettelytapaan ettei päätoimittaja ole käynnistänyt esiselvitystä, vaikka hänen velvollisuutensa on tehdä niin.

Käsikirjoitusta ei annettu asiantuntijoiden arvioitavaksi siitä syystä että akateemiset filosofit ovat tottuneet siihen ettei heidän tieteenalallaan ole minkäänlaisia verifikaatio- tai falsifikaatiomenetelmiä paitsi sellaisia, jotka on johdettu Platon tai Aristoteleen filosofiasta. Vielä viime vuosisadan puolivälissä korkeamman asteen oppilaitoksissa Yhdysvalloissa vääristeltiin antiikin filosofian klassikoita, jotta opiskelijat uskoisivat että järki muka olisi pyhyyttä. Tästä ulkomaisesta trendistä on Suomessakin tullut vallitseva asianlaita.

Jos tutkimukseni läpäisisivät vertaisarvioinnin, akateeminen filosofia joutuisi mukautumaan johonkin standardiin. Akatemian sisällä ei ole yhtäkään tahoa, joka pystyy valvomaan mitä akateemiset filosofit uskovat, vaikka heidän määrärahoihinsa voidaankin vaikuttaa. Akateemiselta filosofialta pitäisi lakkauttaa kaikki määrärahat kunnes tutkimukseni ovat läpäisseet vertaisarvioinnin, sillä kaikki maailman akateemiset filosofit yhdessä eivät kykenisi luomaan yhtä hyvää filosofiaa kuin omani, jonka vertaisarvioinnin he estävät.

He ovat niin kateellisia.

Ymmärrän että tarkoitat hyvää, mutta peli on pelattu vaikeaksi. Metafysiikka on akateeminen ala, mutta se ei ole tieteellinen muuten kuin vertaisarvioinnin kautta. Vertaisarvioinnin salainen tavoite, jota ei saa sanoa mutta jonka noudattamiseen pakotetaan, on redusoida kaikki filosofia Platoon ja Aristoteleeseen. Näitä lähteitä saa kyllä vääristellä, mutta niitä on pakko käyttää. Tämä on valtavaa ajanhukkaa.

Jotta saisin tutkimukseni läpäisemään vertaisarvion, on mahdollista että joutuisin käyttämään niin paljon aikaa oikean valehtelumenetelmän opettelemiseen, että olisin voinut käyttää tämän ajan paremminkin.

Ajatellaan että tiede on jämäihmisille, jotka ovat älykkäitä, mutta joita kukaan ei halua vaan joista vain halutaan hyötyä. Näin ollen on ymmärrettävää että kuvitellaan, että minulla olisi aikaa vain kokeilla kaikenlaisia julkaisufoorumeja, ikään kuin niitä ylläpitävät ihmiset tahtoisivat minulle mitään hyvää. He eivät tahdo minulle mitään hyvää, sillä he eivät ylipäätään tahdo mitään, vaan noudattavat pelkästään sääntöjä ymmärtämättä mitä varten kyseiset säännöt on tehty.

Koska ei ole totta, että tiede on jämäihmisille jotka eivät kelpaa mihinkään muuhun, voi olla että teen jotain muuta kuin anelen armoa itseäni vähempiarvoisten instituutioiden edessä kunnes kuolen vanhuuteen kuin joku pyhimys.

Totisesti en tahdo mitään hyvää kellekään, joka kyllä hyödyntäisi tutkimuksiani niitä tarvitessaan mutta joka kaikissa muissa valinnoissaan toimii tutkimustani vastaan tieteeksi kutsutun perinnejärjestön nimissä. En tahdo tällaiselle ihmiselle mitään muuta hyvää kuin että hän luopuisi epätodesta maailmankuvastaan, joka on tieteen hengen vastainen vaikka edistääkin tieteeksi kutsutun perinnejärjestön asemaa.